Joukkorahoitus

Tässä osiossa käsitellään joukkorahoitusta. Aiemmassa osiossa käsiteltyä mikrorahoitusta voidaan pitää eräänlaisena joukkorahoituksen muotona. Yksinkertaisimmallaan joukkorahoituksessa hankkeisiin kerätään rahaa eri tavoin. Kukin hankkeessa mukana oleva voi osallistua rahoitukseen. Yksi joukkorahoitukseen liittyvä hankaluus ovat verotuskäytännöt, jotka vaihtelevat tapauksesta toiseen.

Joukkorahoitus on levinnyt maailmalla viime vuosina nopeasti. Myös yhteisörahoitukseksi kutsuttavaa rahoitusmallia voi käyttää erilaisten hankkeiden tukemiseen. Joku voi sijoittaa siihen ainoastaan 2 euroa, mutta kun tällaisia tukijoita on tuhansia, rahaa voi tulla varsin mukavasti. Joukkorahoitus parantaa yksilön mahdollisuutta vaikuttaa siihen millaisia tuotteita ja palveluita tulee markkinoille.

Esimerkkejä joukkorahoituksesta ovat esimerkiksi joukkosponsorointi ja joukkosijoittaminen. Joukkosponsorointi perustuu lahjoituksiin, siinä kerätään rahoittajia johonkin hankkeeseen esimerkiksi sosiaalisen media tai Internetin välityksellä. Internet onkin suosittu kanava markkinoida hankkeita ja hakea joukkorahoitusta. Joukkorahoitusalustat ovat suosittuja Saksassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Norjassa.

Joukkosijoittamisessa sijoittajalle luvataan tietty osuus voitosta, yritykset laskevat liikkeelle osakkeita tai velkainstrumentteja. Joukkolainaamisella lainataan yleisöltä rahaa ja rahat luvataan takaisin korkojen kera.

Joukkorahoitusta markkinoidaan usein yrityksille. Markkinoilla on useita joukkorahoituspalveluita, esimerkiksi Fellow Finance., Vauraus Suomi, Invesdor tai Venture Bonsai. Venture Bonsai perustettiin vuonna 2010. Kyseessä on Suomen ensimmäinen joukkorahoituspalvelu. Se keskittyi osakepohjaiseen joukkorahoitukseen. Yksi tunnetuimmista joukkorahoituspalveluista on mesenaatti.me. Se on ensimmäinen joukkorahoituspavelu, joka on keskittynyt vastikepohjaiseen rahoitukseen. Mesenaatin sivustolla kuka tahansa voi luoda joukkorahoituskampanjan. Näin yrittäjä voi saada yritykselleen satoja tai jopa tuhansia rahoittajia. Mesenaatti.me perustettiin vuonna 2013, sen ensimmäinen pilottihanke oli Jussu Pöyhösen sooloalbumi. Myös elokuvia on toteutettu joukkorahoituksen avulla. Joukkorahoituksella on rahoitettu myös anniskelutoimintaa, esimerkiksi helsinkiläistä panimoravintolaa Bryggeri Helsinkiä. Se keräsi rahoitusta Invesdor-joukkorahoituspalvelun kautta.

Yhteisörahoituksen suosio perustuu pitkälle Internetiin ja digitalisaatioon. Internetissä asioiden jakaminen on helppoa ja sitä kautta on mahdollista markkinoida jotain ideaa tuhansille ihmisille lyhyessä ajassa. Joukkorahoituksen hyvänä puolena nähdään myös varsin vapaa organisoituminen ja turhan byrokratian puuttuminen.

Joukkorahoituskampanja toimii myös markkinakanavana. Se auttaa ymmärtämään, että onko hankkeelle tai yritykselle juurikaan kysyntää. Kun yleisö toimii rahoittajana, ovat he myös kiinnostuneita projektin etenemisestä. Näin ollen rahoitus tulisi samalla kuin hanketta markkinoidaan eteenpäin. Joukkorahoitus mahdollistaa myös projektien testaamisen pienellä budjetilla. Lisäksi etuna on se, ettei suuria organisaatioita välttämättä tarvita ja ilman merkittävää alkupääomaa on mahdollista luoda jotain uutta.

Joukkorahoituskampanjat voivat olla yleisiä, jotka mahdollistavat rahoittaa melkein mitä vain tai erikoistuneita joukkorahoitusalustoja, joiden kautta on mahdollista rahoittaa vain yhden alan hankkeita, esimerkiksi kulttuurialan hankkeita. Rahoitus voi olla lainaperustaista yhteisörahoitusta, missä rahoittaja saa sijoituksensa takaisin korkojen kera tai royalty-perusteinen yhteisörahoitus, missä rahoittaja voi saada osuuden hankkeen voitosta.

Joukkorahoitus tarjoaa uusia sijoituskohteita, se tarjoaa mahdollisuuden sijoittajalle valita kohde suoraan. Joukkorahoitus ei kuitenkaan ole hyvin vakiintunut ja näin ollen se sisältää huomattavasti riskejä. Esimerkiksi aloittavien yritysten rahoittaminen on riskisijoittamista. On otettava huomioon, että sijoitus voi menettää täysin arvonsa.

Maailmalla joukkorahoitus on suositumpaa kuin Suomessa. Maailman suurin joukkorahoitusalusta on yhdysvaltalainen kickstarter, sen perustamiseen tarvitaan henkilö, jolla on osoite ja pankkitili joko USA:ssa tai Iso-Britanniassa. Kickstarterin kautta on koottu rahaa melkein miljardi dollaria. Kickstarterin noin 55 000 projektia on tukenut melkein 6 miljoonaa henkilöä. Yleisimmin summa liikkuu 1000 ja 10 000 dollarin välillä. Eniten rahoitusta on kerännyt Pebble E-Paper Watch, joka onnistui keräämään 10 000 000 dollaria.

Joukkorahoitusmallin suosio on tuskin nähnyt huippuaan ja monissa maissa joukkorahoitus onkin vasta kunnolla alkamassa. Onkin mielenkiintoista nähdä millaiseksi joukkorahoitusmallin tulevaisuus muodostuu.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *