Pikavipit

Pikalainat ja kulutusluotot ovat yleistyneet nopeasti viimevuosina. Näitä myös mainostetaan lähes kaikkialla. Pikavipit ovat erityisesti nuorten suosiossa. Pikavipit eli pienlainat tulivat Suomen markkinoilla vuonna 2005. Lainasäädännöllä niiden saamista hankaloitettiin vuonna 2013, ja moni pikavippifirma lopettikin toimintansa. Pikavipin etuna on sen helppo saanti, suuriakin summia voi saada nopeasti. Vahvistus lainan saamisesta tulee usein muutamassa minuutissa. Pikavippien haittapuolina on niiden korkeat korot ja muut maksut. Lisäksi pikalaina on usein maksettava pois varsin nopeasti. Pikavippifirmoja onkin kritisoitu niiden perimistä koroista. Vuonna 2008 pikavippifirmoista tehtiin poliisille tutkintapyyntö koronkiskonnasta, mutta KRP:n mukaan pikavippiyritykset eivät ole syyllistyneet tähän.

Pikavippejä haetaan usein pieniin hankintoihin, kuten kodinkoneisiin, matkoihin tai äkillisiin kuluihin. Jotkut hakevat pikavippejä myös muiden lainojen maksuihin. Pikavippien hakeminen on myös monelle keino säilyttää luottotiedot, mikä taas johtaa monen käytännön asian hoitamisen vaikeuteen.

Pikavippien ottaminen onkin parasta silloin, kun on varmuus takaisinmaksusta. Monella pikavippien ottajalla tällaista taetta ei ole ja näin ollen pikavipit voivat johtaa laajempiin talousvaikeuksiin. Moni ottaa pikavipin maksaakseen muita lainoja, mutta tällöin korkeampien korkojen vuoksi henkilö saattaa löytää itsensä suuremmista talousvaikeuksista kuin aiemmin.

Yksi pikavippien ongelma on se, että niitä hakevat erityisesti nuoret ja vähävaraiset. Joillakin syy hakea pikavippiä voi olla esimerkiksi juhliminen tai matkustaminen ilman varmuutta siitä millaisella aikavälillä pikavippi on mahdollista maksaa. Sosiaalitoimisto ei ota huomioon pikavippimaksuja hakijan veloissa, ja monelle vähävaraiselle pikavipit vain vaikeuttavat taloudellista tilannetta.

Onkin muistettava, että pikavippien markkinointi on erityisesti liiketoimintaa ja mainosten lupaamaan todellisuuteen on hyvä suhtautua kriittisesti. Mikäli pikavipin ottaminen tuntuu itselleen parhaimmalta vaihtoehdolta, onkin syytä vertailla hyvin eri pikavippejä tarjoavaa yritystä, koska niiden välillä on hyvin suuria eroja niin kuluissa kuin firmojen luotettavuudessa. Suomen lainsäädäntö sallii hyvin monenkirjavien toimijoiden olemassaolon pikavippimarkkinoilla, mikä saattaa olla haastavaa kuluttajan näkökulmasta.

Pikavippifirmoja on kritisoitu esimerkiksi siitä, että ne antavat harhauttavaa tietoa todellisesta vuosikorosta. Sellaisia tapauksia on tullut ilmi, joissa kahden viikon vuosikoroksi on ilmoitettu 200 prosenttia, mutta se on ollut todellisuudessa 10 000 prosenttia. Vuonna 2013 pikalainoille säädettiin merkittävä kiristys, lainan todelliseksi vuosikoroksi määriteltiin viitekorko ja 50 prosenttiyksikköä.

Joidenkin arvioiden mukaan pikavipit ovat monelle vähävaraiselle pelastus taloudelliseen ahdinkoon ja vain pieni osa pikavipin ottajista ajautuu taloudelliseen ahdinkoon niiden takia. Monelle vähävaraiselle pikavipit ovat ainoa tapa saada rahaa ennen seuraavaa palkkapäivää tai sosiaaliavustuksen maksupäivää. Ehkä yksi syy pikavippitoiminnan suosiolle Suomessa on se, että täällä ei usein ole niin vahvaa sosiaalista verkostoa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Erityisesti Etelä-Euroopassa perhe usein auttaa talousvaikeuksiin joutunutta perheenjäsentään.

Pikavippien hakeminen on usein varsin helppoa. Se tapahtuu usein netissä tai matkapuhelimella.

Yrityksestä riippuen hakemiseen voi liittyä rajoituksia, esimerkiksi ikäraja tai luottokelpoisuus ovat yleisiä vaatimuksia. Viime vuosina pikavippien saamiseen on kuitenkin tullut tiukennuksia, esimerkiksi niitä ei voi hakea yöllä ja asiakkaan on tunnistauduttava esimerkiksi pankkitunnuksilla, jolloin pikavipin hakijan taloudellisesta tilanteesta saadaan monenlaista tietoa eri rekistereistä.

Suomi onkin varsin poikkeuksellinen EU-maa pikavippien näkökulmasta. Pikavippejä antavia yrityksiä toimii Suomessa paljon. Vakuudettomia alle kolmen kuukauden lainoja onkin EU-maista mahdollista saada Suomen lisäksi ainoastaan Ruotsissa ja Tsekin Tasavallassa. Pikavippilainojen keskimääräinen suuruus Suomessa on 200-300 euroa.

On mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan pikavippiyritysten toiminta kehittyy Suomessa tulevina vuosina. Onkin hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa Suomessakin lainsäädäntö pikavippiyrityksiä kohtaan kiristyy entisestään seuraten monia muita EU-maita.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *