Sosiaalinen luotto Suomessa

Moni suomalainen ei ole koskaan kuullutkaan sosiaalisesta luotosta tai ei ainakaan tiedä mitä se tarkoittaa. Tämä luottomuoto on tullut viime aikoina yhdeksi vaihtoehdoksi monelle suomalaiselle, muttei suinkaan kaikille. Seuraavaksi tarkemmin siitä, mitä sosiaalisella luototuksella oikein tarkoitetaan.

Sosiaalinen luotto on suomalaisten kuntien myöntämä laina vähävaraisille henkilöille. Sosiaalista luottoa ei kuitenkaan saa joka kunnasta – tällä hetkellä noin 40 kuntaa myöntää sosiaalista luottoa. Kattavaa listaa sosiaalista luottoa tarjoavista kunnista ei ole, lukuunottamatta joitakin lehtiartikkeleita, vaan kuntalaisen onkin hyvä selvittää asia kunnan nettisivuilta tai ottamalla suoraan yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen. Sosiaalisen luoton piirissä on lähes puolet suomalaisista. Usein ihmiset eivät myöskään tiedä paljoa sosiaalisesta luotosta, ja moni siitä hyötyvä henkilö ei saa sitä välttämättä. Sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja ylivelkaantumista. Täysin varattomat eivät usein kuitenkaan saa sosiaalista luottoa vaan sen saanti edellyttää usein pysyvää tuloa.

Sosiaaliseen luottoon liittyvästä lainsäädännöstä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Kuntien lisäksi myös takuusäätiö voi myöntää sosiaalisia luottoja. Nämä eroavat kuntien myöntämistä luotoista siinä, ettei takuusäätiön luottoja voi käyttää muiden velkojen maksamiseen, vaan ne on tarkoitettu lähinnä johonkin välttämättömään hankintaan tai vaikka asunnon takuumaksun maksamiseen. Lisäksi, sen etuina voidaan katsoa olevan niiden edullisuus. Esimerkiksi pikavippeihin verrattuna sosiaaliset luotot ovat hyvin edullisia, koska näistä peritään vain viitekorko, eikä ylimääräisiä kuluja tule.

Sosiaalisessa luotossa on myös haittapuolia. Ne eivät ole helposti saatavissa, vaan sen saamiseksi tehdään tarkka selvitys henkilön ja hänen perheensä taloudellisesta tilanteessa. Tätä voidaan verrata myös velkajärjestelyyn, jossa henkilön rahankäyttö on tarkan valvonnan alla. Sosiaaliseen luottoon kuuluu myös se, että takaisinmaksun ajaksi henkilö suostuu siihen, että hän menettää luottokelpoisuutensa. Tämä johtuu siitä, että näin ehkäistään lisävelan ottaminen. Voidaan myös katsoa, että eri kunnissa asuvat kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska joissakin kunnissa on mahdollista saada sosiaalista luottoa, mutta toisissa ei.

Nykyisen lainsäädännön puitteissa kunta saa itse päättää kuuluuko sosiaalinen luotto kunnan tarjoamiin palveluihin. Sosiaalista luottoa voi saada sellaisiin tarkoituksiin, joilla pyritään parantamaan hakijan taloudellista tilannetta, kuten laskujen maksuun, terveydenhuoltokuluihin tai välttämättömiin kulutushyödykkeisiin. Monet eläkeläiset ja opiskelijat ovat työntekijöiden lisäksi saaneet sosiaalisia luottoja.

Keskimääräinen sosiaalisen luoton suuruus on noin 3500 euroa. Koska sosiaalinen luotto ei ole tällä hetkellä saatavilla kaikille, onkin olemassa erilaisia vaihtoehtoja kuinka se saataisiin kaikkien kansalaisten ulottuville. Ehdotettuja malleja on muun muassa kela-malli, takuusäätiöt malli tai maakuntajohtoinen malli. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä selvitys lähteekin siitä, että sosiaaliluotot tulisi keskittää kuntaa suuremmille yksiköille.

Sosiaalisen luoton idea on samankaltainen kuin aiemmin esitellyn mikroluototuksen. Myös sosiaalinen luotto on suunnattu vähävaraisille – henkilöille, joilla ei ole juuri mahdollisuuksia saada lainaa muualta, pikavippifirmat pois lukien. Mikroluototus koskee pääasiassa köyhiä maita, kun taas tässä esitelty sosiaalisen luoton malli koskee Suomea. Sosiaalisia luottoja ja lainoja tunnetaan sinänsä eri maissa, ja niitä on toteutettu eri tavoin.

Sosiaalinen luotto on mielenkiintoinen rahoitusmalli vähäosaisille ja talousvaikeuksissa oleville. Mikäli sen saaminen olisi helpompaa ja kaikkien saatavilla, voisi se vähentää omalta osaltaan korkeakorkoisten pikavippien hakemista. Sosiaaliset luotot voisi olla paremmin integroitu osaksi toimeentulotukijärjestelmää ja niistä voisi olla enemmän tietoa saatavilla toimeentulotuen asiakkailla. On tavallaan harmillista, että moni henkilö, jonka talouteen sosiaalinen luotto voisi tuoda apua, ei ole tietoinen tällaisesta mahdollisuudesta.

Muitakin ehdotuksia sosiaalisin perustein toimivista rahoitusmalleista on olemassa. Yksi tällainen on Hollannissa jo 70 vuotta toiminut sosiaalinen pankki. Sosiaaliseen ja eettiseen malliin perustuva pankkitoiminta voisi olla ratkaisu Suomessakin tulevaisuudessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *